Maanviljelyn

Maanviljelijä ei laske työtunteja

Suomalainen maanviljelijä saattaa tehdä töitä yli 3000 tuntia vuodessa, jopa yli puolet enemmän kuin tavallinen palkkatyöläinen. Tuntipalkka ei päätä huimaa, mutta toisaalta työtä voi tehdä omaan tahtiin ja talvella on pitkä jakso jolloin voi levätä ja suunnitella tulevaa satokautta. Viljelijän työ on luonnon ja sään armoilla ja pitkälti tukien varassa, sillä tuotto harvoin muuten kattaa kaikkia kustannuksia. Viljelijän ammatti onkin monelle kutsumus ja vaikka työtehtävät ovat välillä raskaita fyysisesti, oman työpanoksensa tulokset näkee heti ja se tekee pitkistäkin päivistä mielekkäitä.

Aikoinaan maatalon omistaminen oli osa suomalaista arkea, eikä sitä mielletty yrittämiseksi. Nykyään viljelytoiminta on pitkälle organisoitua sekä taloudellisesti että teknisesti ja täyttää kaikki yritystoiminnan kriteerit, kun sitä tehdään kaupallisessa mielessä. Tiloilla on selkeät tuotantotavoitteet ja sellaisen perustaminen vaatii pääomaa usein lainan muodossa, jolle vaaditaan tuottoa. Perinteisesti työn jatkaja on tullut omasta suvusta, mutta ajat ovat tämänkin suhteen muuttuneet. Suomessa on myös paljon vuokratiloja, joka antaa mahdollisuuden kokeilla siipiään ilman mittavaa panostusta.

Maanviljelijän ammatti voidaan mieltää yksinkertaisesti ruoan alkutuottajana, mutta työtehtävät kattavat niin toimitusjohtajan, viljelijän, asiantuntijan, mekaanikon, eläintenhoitajan kuin monen muunkin roolin. Viljelytekniikat myös kehittyvät kaiken aikaa ja vaativat uudelleenkouluttautumista aika ajoin. Lisäksi ilmastonmuutos, ekologisuuden korostuminen ja luomuruoan suosio asettavat paineita viljelijälle, joka haluaa seurata aikaansa ja pysyä pinnalla.

Vaikka vapautta onkin valita missä järjestyksessä ja miten työnsä hoitaa, maatila määrää fyysisesti työpaikan. Eläimistä on huolehdittava säännöllisesti ja tilaa ei voi jättää pitkiksi ajoiksi itsekseen edes ulkopuolisin voimin vaan omistajan on oltava ajan tasalla kaiken aikaa. Maanviljelijän työ voi kuitenkin olla palkitsevaa, jos siihen löytyy oikeanlainen intohimo.

Maanviljelijän vaarallinen arki
Vaikka oma tila kaukana kaupungin sykkeestä antaa ehkä rauhaa ja tietynlaista vapautta, kodin ja työpaikan yhdistäminen ei aina suju kitkatta. Koneiden avulla voidaan toki nykyään hoitaa vaivatta kaikkein raskaimmat työvaiheet, mutta pakollisten tehtävien suorittaminen päivittäin voi viedä useita ylimääräisiä tunteja. Fyysinen kuormitus on ollut aina hyvin tiedostettu ja maatalousyrittäjät yleisesti osaavat arvioida omat voimavaransa tämän suhteen.

Fyysisiä haasteita huolestuttavampi puoli ovat taloudelliset vaikeudet ja tästä johtuva alituinen huoli omasta elannosta. Tämä on psyykkisesti raskasta, joka vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan. Nykyään maanviljelijöille onkin tarjolla taloudellisen tuen lisäksi psyykkistä apua.

Vaikka työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, viidennes viljelijöistä on loukannut itseään työtehtäviinsä liittyen. Pitkät työpäivät ja uupumus ovat osasyy, sillä väsymys vaikuttaa tarkkaavaisuuteen. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatuminen, itsensä satuttaminen koneisiin tai työvälineisiin ja näitä pienemmässä määrin eläinten kanssa tapahtuvat kontaktit. Pelkästään kasveja viljelevillä tapaturmien määrä on näin luonnollisesti pienempi.