Maanviljelyn

Yleisimmät suomalaiset viljakasvit

Suomessa viljeltävistä viljalajeista yleisimmät ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura. Alla nämä on esitelty pääpiirteittäin.

Vehnä
Ylivoimaisesti tärkein leipävilja maailmanlaajuisesti on vehnä, jonka voi tunnistaa tähkämäisestä lähes värittömästä kukinnosta ja jonka korsi on täysikasvuisena keskimäärin 80-95 cm pitkä. Vehnää voidaan viljellä sekä keväällä että syksyllä. Kevätvilja korjataan kesän jälkeen ja syksyllä istutettu orasasteella oleva sato jätetään maahan talveksi ja niitetä än vasta vuoden päästä. Pitkä istutusaika tuo yleensä suuremman sadon, sillä kasvu pääsee heti täyteen vauhtiin lumien sulettua ja yöpakkasten poistuessa. Koska vehnä on kylmälle arka viljalaji ja maaperän suhteen vaativa, sitä voidaan täällä viljellä vain Etelä-Suomessa ja syysvehnän osalta vain kaikkein eteläisimmissä osissa riippuen kulloisenkin vuoden säätilasta. Kasvuaika on poikkeuksellisen pitkä myös kevätvehnän osalta, yleisesti yli kolme kuukautta.

Ruis
Tärkein  leipävilja vehnän jälkeen on ruis, joka kukkii tähkänä. Se on täällä esiintyvistä viljalajeista korreltaan pisin, noin 130-150 cm pitkä. Poiketen vehnästä, ruis tarvitsee toisen kasvin apua hedelmöitykseen, josta syystä se on altis muutoksille. Suomessa kaikki ruis istutetaan syksyllä ja sato poimitaan vasta vuoden päästä. Se kestää kylmyyttä vehnää paremmin ja sitä voidaan viljellä riippuen lajikkeesta jopa Keski-Suomen korkeudella. Leipäviljana ruis on tärkeä ravintokuidun lähde suomalaisille, jotka syövät sitä eniten maailmassa asukasta kohden.

Ohra
Lähinnä rehuksi tarkoitetun ohran tunnistaa sen pitkistä harsomaisista vihneistä, jotka lähtevät kukan juuresta ja ympäröivät sitä. Korsi on hieman vehnää lyhyempi n. 70-85 cm pitkä. Ohran tuotannosta Etelä-Suomessa noin 20% käytetään oluen raaka-aineena. Siemensadon lisäksi olkisatoa käytetään mm. navetoissa kuivikkeena ja lihakarjan rehuna. Ohra sopeutuu hyvin eri olosuhteisiin ja sitä viljelläänkin Suomessa koko maan laajuisesti.

Kaura
Kauran kukinto eroaa muista viljoista ollen terttumainen. Sitä käytetään ohran tavoin pääsääntöisesti rehuna, vaikka sen ravintoarvot ovatkin korkeat. Kauraa viljellään koko Suomessa, mutta pohjoisessa lyhyt kausi voi estää tuleentumisen. Kasvukausi kauralla onkin suhteellisen pitkä, josta syystä ohra on suositumpi rehuvilja.