Maanviljelyn

Suomi elää metsistä

Kestävä metsätalous
Suomi elää metsistä, joten niiden ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti. Tärkeitä kotimaisen metsätalouden periaatteita ovat luonnonläheisyys ja kestävä kehitys, joka pyrkii ottamaan huomioon ympäristön ekologisen kantokyvyn. Ympäristön tulisi pystyä palautumaan mahdollisista muutoksista luonnostaan. Metsien hoito ja hakkuut tuovat mukanaan myös so siaalisia ja kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä ja eri osapuolien työn tulisi olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa.

Ympäristötekijöiden huomioonottaminen tarkoittaa käytännössä, että metsätalouden prosesseissa pyritään emuloimaan luonnon normaalia kiertokulkua mahdollisimman hyvin tai muuten minimoimaan haitalliset vaikutukset, samalla kuitenkin säilyttäen taloudellinen kannattavuus. Tärkein tuote ovat tukit, joista jalostetaan lankkuja ja lautaa. Harvennushakkuista kertyvät ohuet puut menevät usein sellutehtaalle paperin raaka-aineeksi.

Lait metsien suojana
Pohjoisten metsien arvo tiedostettiin jo kauan sitten. Vuonna 1886 asetettu ensimmäinen metsälaki kielsi metsien hävittämisen, joka tarkoittaa, että uusi metsä tulee istuttaa päätehakatun metsän tilalle. Suomessa hakkuita tehdään vain noin kahdella prosentilla vuodessa, joista alle puolet ovat päätehakkuita loppujen liittyessä harvennukseen. Pienestä hakkuumäärästä ja metsien runsaudesta johtuen neljä viidesosaa Suomen metsistä on kasvanut ilman keinotekoisia istutuksia.

Metsänhoitotöitä tuetaan myös valtion avustuksella, joka takaa näin yksityisten metsien hoidon ja pitää huolta, että metsät pysyvät terveinä seuraaville sukupolville. Tämän lisäksi pitkälle jalostettu puuteollisuus takaa, että eri puulajeilla riittää kysyntää ja että jokainen työvaihe metsästä tehtaalle toteutetaan energiatehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen.