Maanviljelyn

Luomuviljelyn edut ja haitat

Luomua arvostetaan Suomessa
Luomuruoan arvostus on korkealla maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Suomessa siihen on hurahdettu tosissaan. Toisin oli vielä reilut kymmenisen vuotta sitten kun suurin osa luomutuotannosta vietiin Keski-Eurooppaan. Ajat ovat muuttuneet ja tällä hetkellä lähituottajat eivät enää välttämättä halua mainostaa luomua erikseen, sillä ilman markkinointiakin erät tuppaavat loppua kesken tämän tästä. Suomessa maatilojen määrä on puolittunut yhdeksänkymmentäluvun jälkeen. Vastaavasti luomutilojen osuus kaikista maatiloista on kasvanut lähes kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä n. 4000 luomumaatilaa toimii aktiivisesti ja mm. Valio etsii jatkuvasti uusia kumppaneita vastatakseen luomumaidon lisääntyvään menekkiin.

Ympäristön suojelun lisäksi kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja sitä, ettei keinotekoisia aineita käytetä kasvatuksen aikana lannoittamiseen tai tuholaisten torjuntaan. Luomuala on ollut kovassa kasvussa jo toistakymmentä vuotta ja valtio panostaa sen kehittämiseen entistä enemmän. Luomuruokaa pidetään terveellisempänä vaihtoehtona kautta linjan ja kotimaisuus lisää usein tuotteiden arvostusta ja myös hintaa. Erityisesti luonnon monimuotoisuus otetaan luomutuotannossa huomioon. Keinotekoisesti lannoitetut maat vähentävät eloperäisten aineiden ja siellä elävien lajien määrää radikaalisti, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristön tilaan.

Luomuviljelyn positiiviset vaikutukset eivät rajoitu pelkästään ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin tai todistetusti tavallista parempiin ravintoarvoihin. Sillä on myös työllisyyttä, yritteliäisyyttä ja vaurautta edistävä vaikutus. Luomuraaka-aineista maksetaan mielellään ylimääräistä ja viljelijäyrittäjä on vähemmän riippuvainen ulkopuolisista kumppaneista vaikkapa synteettisten aineiden suhteen. Kotimaassamme luomutuotanto on tarkasti valvottua ja kuluttajat ovat tämän hyvin tiedostaneet, joka on yhdenmukaistanut ja helpottanut luomutuotteiden markkinointia.

Myös luomuviljely rasittaa luontoa
Luonnonmukainen tuotanto on pohjimmiltaan ympäristölle eduksi ja sen negatiiviset vaikutukset ilmastoon ovat selkeästi teollisia tuotantotapoja vähäisemmät nykyisessä levinneisyydessään. Tämä perustuu tehokkaampaan ravinteiden hyödyntämiseen tuotannon joka vaiheessa ja synteettisten aineiden poissaoloon, jotka muutoin rasittavat vesistöjä ja kuluttavat maaperää. Tutkimuksissa on kuitenkin harvoin otettu huomioon tuotetun määrän suhdetta ympäristölle aiheutuvaan rasitteeseen. Vaikka luomutilojen päästöt erityisesti ammoniakin ja typen oksidien suhteen ovat tavanomaisia tiloja pienemmät viljeltyä hehtaaria kohden, ne ovat tuotettuun tonniin suhteutettuna tavanomaista viljelyä korkeammat.

Uusien tutkimustulosten valossa ympäristövaikutukset eivät itsessään enää voi olla riittävä syy luomutuotannon lisäämiseen. Parempia ratkaisuja etsitäänkin nyt kautta linjan, yhdistämällä luomuviljelyn ja synteettisen viljelyn parhaita puolia, joissa sekä luonnon monimuotoisuus ja tehokas tuotanto voisivat toimia sopusoinnussa. Suurin haaste luomutuotannossa on sadon niukkuus viljeltyä hehtaaria kohden. Vastaavasti tavanomaisessa tuotannossa keinolannoitteiden määrää vähentämällä ja kierrätystä lisäämällä voitaisiin päästä taloudellisiin säästöihin samalla kun ympäristölle aiheutuvat rasitteet vähenisivät.

Luomuviljelyn edut pähkinänkuoressa
Tavanomaista viljelyä on harjoitettu teollisessa muodossa satoja vuosia ja tätä ennen lähes kaikki viljely on todennäköisesti ollut jollain tapaa luonnonmukaista. Pitkäaikaista modernia tutkimustietoa luomuviljelystä on tästä syystä edelleen sangen niukasti verrattuna perinteiseen maatalouteen, mutta muutamia pitkäaikaisia tutkimuksia on saatu viime vuosina päätökseen ja niiden tulokset antavat pontta luomutuotannon lisäämiselle. Alla on listattu luomuviljelyn eroja verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.

  • Oikein toteutettuna saatavat sadot ovat samalla tai paremmalla tasolla normaaliin tuotantoon nähden.
  • Erityisesti kuivina vuosina luomuviljely tuottaa normaalia enemmän satoa.
  • Luomuna kasvatettu vilja kestää luonnostaan paremmin rikkakasveja ja tuhoeläimiä.
  • Energiaa kuluu lähes puolet vähemmän ja viljelytoiminta on jopa kolmanneksen energiatehokkaampaa.
  • Ei synteettisiä torjunta- tai lannoiteainepäästöjä, joka säästää maaperää ja vesistöjä.
  • Hidastaa maan eroosiota ja lisää samalla eloperäisen aineksen määrää.
  • Toistaiseksi kannattavampi korkeamman hintatason ansiosta.