Maanviljelyn

Miksi maatilalla kasvaminen on lapsille hyvästä?

Maatilan elämä saattaa olla monelle lapsuudesta tuttua – jos ei omasta kodista, niin ehkä sitten mummolan tai serkkujen farmilla vietettyjen kesien kautta. Vaikka ajan sanotaan kultaavan muistot, ovat kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että mikään ei voita maatilalla vietettyä aikaa. Kuka voisikaan väittää muuta? Eihän mikään voisi olla kivempaa, kuin ajan viettäminen ulkona ja eläinten parissa! Useat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että farmilla kasvaminen on lasten terveydelle oikein hyödyllistä monin eri tavoin. Tässä artikkelissa olemme listanneet erilaisia syitä, miksi lasten kasvattaminen farmilla on hyödyllistä.

1. Lapset oppivat työnteon merkityksen jo varhain
Kaikille on ilmiselvää se, että maatilalla tehdään töitä. Maatilalla saa nousta ylös jo aamuvarhain keräämään munia ja lypsämään lehmiä, eikä tästä voida tinkiä torkuttamalla herätyskelloa, sillä jonkun ne työt on tehtävä. Vaikka apuna olisivatkin byggmax:sta tilatut laadukkaat välineet, työtä silti riittää. Myös maatilalla kasvavat lapset saavat osansa tästä: he oppivat työnteon merkityksen jo nuorella iällä, kun pääsevät tositoimiin maatilan kotitöissä, kuten lannan luomisessa ja munien keräilyssä. Toki maatilalla on tarjolla vähemmänkin raskaita töitä, kuten ratsastusta.

2. Lapset ovat terveempiä kuin kaupungissa kasvaneet ikätoverinsa
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että maatilalla kasvaneet lapset ovat kaupungissa koko ikänsä eläneitä ikätovereitaan huomattavasti terveempiä. Syitä tähän on useita: maatilalla lapsi tottuu monenlaiseen bakteerikantaan ja vastustuskyky muodostuu näin ollen hyväksi torjuen erilaisia allergioita. Toinen syy on myös se, että maatilat ovat yleensä syrjässä kaupunkien sykkeestä. Tämän takia maatilalla kasvaneet lapset välttyvät monilta haitallisilta päästöiltä, kuten pakokaasuilta, jotka vaikuttavat terveyteen haitallisesti.

3. Lapset oppivat lähiruoan merkityksen pienestä pitäen ja näkevät mistä ruoka tulee
Maatilalla kasvanut lapsi ei koskaan sano, että ruoka tulee kaupasta. Maatilalla kasvanut lapsi on nähnyt, kuinka ruoka kasvaa ja tietää, millaisen matkan se kulkee, kunnes lopulta tulee pöytään. Lapsi oppii lähellä tuotetun ruoan merkityksen ja saa koko lapsuutensa ajan nauttia laadukkaista ja maukkaista ruoista. Kun kaupunkilaislapselle saattaa olla selvää, että maito tulee steriileissä pahvipurnukoissa, voi maatilalla syntynyt lapsi juoda maitonsa juuri lypsettynä ja lämpimänä suoraan saavista – ainakin ennen vanhaan.

4. Lapset saavat viettää aikaa ulkona ja eläinten kanssa
Maatilalla asuessaan lapsi saa olla tekemisissä jos jonkinlaisen eläimen kanssa. Lapsi oppii niistä yhtä jos toista ja oppii pitämään huolen niistä. Tällöin lapsi oppii samalla myös itsenäisyyttä: hän tietää, että elämässä täytyy oppia huolehtimaan muistakin kuin vain omasta navastaan. Kun lapsi saa seurustella eläinten kanssa, on hän jatkuvasti hyvällä mielellä ja oppii elämästä yhtä jos toista.

5. Lapset saavat olla lapsia
Maatilan lapsuus on vähän stereotyyppisempi pointti, mutta yhtä lailla tosi. Nykyään elämä siirtyy yhä enemmän ja enemmän digitaaliseen muotoon ja lastenkin päivästä suurin osa menee digitodellisuuden parissa istumiseen. Maatilalla elelevän muksun todellisuus on toinen. Hän saa nauttia elämästään täysillä ja leikkiä kuten lapsen pitääkin. Toki osa ajasta menee myös työntekoon, mutta jäljelle jäävän ajan voi käyttää vaikkapa eläinten kanssa leikkimiseen tai farmin alueella juoksenteluun, ja sen maatilalla kasvanut lapsi mielellään tekeekin. Hän ei kaipaa kaupunkilaiselämää.