Maanviljelyn

Monipuolinen kumina on Suomen kannattavin viljelykasvi

Kuminan siemeniä on käytetty mausteena jo antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta ja myöhemmin keskiajalla huomattiin myös sen lääkinnälliset ominaisuudet. Tämä lohkohedelmistään ja voimakkaasta aromista tunnettu kukkakasvi on todennäköisesti lähtöisin Aasiasta ja sen laajoilta aroilta, jossa se on voinut kasvaa ja levitä vapaasti. Suomessa kuminaa kasvaa yleisesti lähes koko maan laajuisesti Lappia lukuun ottamatta. Johtuen lyhyestä korrestaan kuminan kukkia ei ole helppo huomata, vaikka sitä kasvaa tien varsilla ja niityillä laajalti.

Pohjoisilla leveysasteilla viileä ilma tuottaa hedelmiin erityisen vahvan ja muualla kasvatetuista kuminan kukista selkeästi erottuvan aromin, joka on yksi syy kuminan poikkeukselliseen menestykseen vientituotteena. Suomi tuottaa nykyään yli neljänneksen (27%) kaikesta maailman kuminasta ja sitä viedään meiltä jo yli 40 maahan.

Mausteena kuminaa käytetään yleisesti elintarviketeollisuudessa ja sitä löytyy muun muassa juustoista, leivistä, makkaroista ja alkoholijuomista, kuten Akvavit -viinasta. Kosmetiikassa kuminaa käytetään hajusteena ja lääketeollisuudessa sillä on ollut pitkään tärkeä rooli raaka-aineena. Kuminalla voidaan esimerkiksi edistää ruoansulatusta tai lievittää yskää ja erilaisia särkyjä. Suomessa kuminaa onkin aikoinaan käytetty aspiriinin tavoin yleislääkkeenä eri vaivoihin, mielialaa parantamaan, reumalääkkeenä, kylpysuolan korvikkeena tai kukkia on syöty sellaisenaan esimerkiksi näkkileivän päällä voin puutteessa. Kotikeittiössä kumina ja sen johdannaiset kuten kuminaöljy ovat yleisiä mausteita, jotka sopivat muhennoksiin tai keittoihin mainiosti.