• Maanviljelyn

    Suomi elää metsistä

    Kestävä metsätalous Suomi elää metsistä, joten niiden ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti. Tärkeitä kotimaisen metsätalouden periaatteita ovat luonnonläheisyys ja kestävä kehitys, joka pyrkii ottamaan huomioon ympäristön ekologisen kantokyvyn. Ympäristön tulisi pystyä palautumaan mahdollisista muutoksista luonnostaan. Metsien hoito ja hakkuut tuovat mukanaan myös so siaalisia ja kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä ja eri osapuolien työn tulisi olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa. Ympäristötekijöiden huomioonottaminen tarkoittaa käytännössä, että metsätalouden prosesseissa pyritään emuloimaan luonnon normaalia kiertokulkua mahdollisimman hyvin tai muuten minimoimaan haitalliset vaikutukset, samalla kuitenkin säilyttäen taloudellinen kannattavuus. Tärkein tuote ovat tukit, joista jalostetaan lankkuja ja lautaa. Harvennushakkuista kertyvät ohuet puut menevät usein sellutehtaalle paperin raaka-aineeksi. Lait metsien suojana Pohjoisten metsien arvo tiedostettiin jo kauan sitten. Vuonna 1886 asetettu…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Suomi elää metsistä
  • Maanviljelyn

    Luomuviljelyn edut ja haitat

    Luomua arvostetaan Suomessa Luomuruoan arvostus on korkealla maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Suomessa siihen on hurahdettu tosissaan. Toisin oli vielä reilut kymmenisen vuotta sitten kun suurin osa luomutuotannosta vietiin Keski-Eurooppaan. Ajat ovat muuttuneet ja tällä hetkellä lähituottajat eivät enää välttämättä halua mainostaa luomua erikseen, sillä ilman markkinointiakin erät tuppaavat loppua kesken tämän tästä. Suomessa maatilojen määrä on puolittunut yhdeksänkymmentäluvun jälkeen. Vastaavasti luomutilojen osuus kaikista maatiloista on kasvanut lähes kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä n. 4000 luomumaatilaa toimii aktiivisesti ja mm. Valio etsii jatkuvasti uusia kumppaneita vastatakseen luomumaidon lisääntyvään menekkiin. Ympäristön suojelun lisäksi kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja sitä, ettei keinotekoisia aineita käytetä kasvatuksen aikana lannoittamiseen tai tuholaisten torjuntaan. Luomuala on ollut kovassa kasvussa jo…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Luomuviljelyn edut ja haitat
  • Maanviljelyn

    EU:n tuki maataloudelle välttämätön

    Euroopan unionin tukema ja valtion ylläpitämä maataloustukijärjestelmä on kehitetty takaamaan maanviljelyn jatkuvuus sekä raaka-aineiden ja elintarvikkeiden katkeamaton tuotanto riippumatta markkinahintojen vaihtelusta. Suomessa on noin kaksi miljoonaa peltohehtaaria ja omavaraisuusaste eri maataloustuotteiden suhteen on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkea (82%), eritoten kun ottaa huomioon karut olosuhteet ja kylmän vuodenajan pituuden. Hyvänä esimerkkinä omavaraisuudesta voi nostaa esiin suomalaisen kurkun, jota kasvatetaan ympäri vuoden. Euroopan muissa maissa omavaraisuusaste on huomattavasti pienempi ja erotuksena suomalaisiin maatilayrittäjiin, siellä tilalliset saattavat tehdä lisätuloja usein myös matkailualan yrittäjänä. Suomessa vastaavasti tilallisten toiminta on usein hyvin yksiselitteistä, jota myöden energiatehokkuutta ja toimintaa on voitu optimoida yksittäisten tuotteiden kasvattamiseen ja jalostamiseen. Omavaraisuus ruoan tuotannon suhteen on edelleen silti ulkopuolisesta avusta riippuvainen.…

    Kommentit pois päältä artikkelissa EU:n tuki maataloudelle välttämätön
  • Maanviljelyn

    Maanviljelyn eri vaiheet

    Maanviljelyn vaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa kylvövaiheeseen keväällä, kasvukauteen kesällä, sekä sadonkorjuuseen syksyllä, jonka ajankohta vaihtelee sijainnin ja lajikkeen mukaan. Lisäksi talvella suunnitellaan seuraavan vuoden kylvöä edellisen vuoden tulosten perusteella. Kylvövaihe Kevääseen ajoittuvassa kylvövaiheessa maa kynnetään sopivan syvyiseksi kylvöä varten. Samalla edellisen kauden kasvijätteet hautautuvat, rikkakasvit kuolevat ja maan ravinteet saadaan sekoitettua uuden sadon kasvua varten. Siemenet kylvetään koneellisesti tai käsin pääsääntöisesti muutaman sentin syvyyteen. Lannoitteet voidaan levittää maaperään samanaikaisesti kylvön yhteydessä tai myöhemmin. Siemenet saatetaan myös istuttaa ilman kyntöä ns. kyntölannoitusmenetelmän avulla ja rikkakasvit torjutaan tällöin kemiallisesti. Kasvukausi Menestyksekkään kasvukauden edellytykset ovat riittävä maaperän kosteus, lannoitus sekä kasvitautien, rikkakasvien ja tuholaiseläinten torjunta. Kylmät yöt ja sateettomat jaksot ovat kasvukauden pahimmat…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Maanviljelyn eri vaiheet
  • Maanviljelyn

    Yleisimmät suomalaiset viljakasvit

    Suomessa viljeltävistä viljalajeista yleisimmät ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura. Alla nämä on esitelty pääpiirteittäin. Vehnä Ylivoimaisesti tärkein leipävilja maailmanlaajuisesti on vehnä, jonka voi tunnistaa tähkämäisestä lähes värittömästä kukinnosta ja jonka korsi on täysikasvuisena keskimäärin 80-95 cm pitkä. Vehnää voidaan viljellä sekä keväällä että syksyllä. Kevätvilja korjataan kesän jälkeen ja syksyllä istutettu orasasteella oleva sato jätetään maahan talveksi ja niitetä än vasta vuoden päästä. Pitkä istutusaika tuo yleensä suuremman sadon, sillä kasvu pääsee heti täyteen vauhtiin lumien sulettua ja yöpakkasten poistuessa. Koska vehnä on kylmälle arka viljalaji ja maaperän suhteen vaativa, sitä voidaan täällä viljellä vain Etelä-Suomessa ja syysvehnän osalta vain kaikkein eteläisimmissä osissa riippuen kulloisenkin vuoden säätilasta. Kasvuaika on poikkeuksellisen…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Yleisimmät suomalaiset viljakasvit
  • Maanviljelyn

    Maanviljelijä ei laske työtunteja

    Suomalainen maanviljelijä saattaa tehdä töitä yli 3000 tuntia vuodessa, jopa yli puolet enemmän kuin tavallinen palkkatyöläinen. Tuntipalkka ei päätä huimaa, mutta toisaalta työtä voi tehdä omaan tahtiin ja talvella on pitkä jakso jolloin voi levätä ja suunnitella tulevaa satokautta. Viljelijän työ on luonnon ja sään armoilla ja pitkälti tukien varassa, sillä tuotto harvoin muuten kattaa kaikkia kustannuksia. Viljelijän ammatti onkin monelle kutsumus ja vaikka työtehtävät ovat välillä raskaita fyysisesti, oman työpanoksensa tulokset näkee heti ja se tekee pitkistäkin päivistä mielekkäitä. Aikoinaan maatalon omistaminen oli osa suomalaista arkea, eikä sitä mielletty yrittämiseksi. Nykyään viljelytoiminta on pitkälle organisoitua sekä taloudellisesti että teknisesti ja täyttää kaikki yritystoiminnan kriteerit, kun sitä tehdään kaupallisessa mielessä.…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Maanviljelijä ei laske työtunteja
  • Maanviljelyn

    Maanviljelyn historiaa Suomessa

    Viljelyä on eri muodoissaan harjoitettu Suomessa nykyisten tietojen mukaan noin 7000 vuotta. Viljelytaitojen uskotaan kantautuneen tänne Keski-Euroopasta 2900-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Toisin kuin yleisesti luullaan, Ruotsissa maanviljely omaksuttiin myöhemmin. Suomen vanhimpia viljelylajeja ovat tattari ja ohra, jotka ovat saapuneet idästä ja etelästä. Kalastus ja metsästys olivat kuitenkin kivikauden asukkaiden pääelinkeino. Varsinainen maanviljely alkoi vasta rautakaudella 600-luvulla, parempien työvälineiden ja yleisen elintason kasvun myötä. Nopeammat kulkuyhteydet erityisesti Keski-Eurooppaan ja tätä kautta tiedon tehokkaampi vaihtaminen, edesauttoivat viljelytaitojen kehittämistä. Maanviljelyn leviämistä edelsi tasainen väestönkasvu ja vaeltavan elämäntyylin loppuminen. Vaikka viljelytaito oli kulkenut sukupolvelta toiselle läpi vuosisatojen, vasta pysyvä asuinpaikka mahdollisti sen hyödyntämisen toden teolla. Oma talo ja tontti oli monelle ensimmäinen askel omaisuuden…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Maanviljelyn historiaa Suomessa