On ihana kesäinen ilta, ja olet kokoontunut viettämään kaunista kesäistä hetkeä läheistesi kanssa. Sää on täydellinen, ja pöytä notkuu mitä herkullisimpia, suomalaisia ruokia. Ruoka on puhdasta ja terveellistä ja maistuu maukkaasti tuoreelle, kuin juuri tuottajalta saadulle herkulle. Luultavasti mielikuvistasi ja tällaisestä ruokapöydästä löytyy ilmiselvästi suomalaisia kasviksia – ehkäpä maailman parhaita ja puhtaimpia vihanneksia. Suomalaiset vihannekset ovat haluttua herkkua heti, kun aurinko alkaa lämmittää talven jälkeen maatamme. Viimeistään leskenlehtien aikaan jokainen alkaa haaveilemaan tuoreista, suomalaisista mansikoista, makeista ja mehukkaista porkkanoista ja vaikkapa tuoreesta, rapsakasta ja suomalaisesta jääsalaatista. Jos kesällä budjetti on tiukempi, esimerkiksi Freedomrahoitus.fi auttaa taloudellisen tilanteen hallinnasta ja takaa sen, että saat nauttia suomalaisista kesäherkuista oikeana sesonkina. Mutta millaisessa tilassa…

Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että maanviljelys levisi Suomeen 7000 vuotta sitten. Aluksi sadot olivat pieniä, mutta pikku hiljaa keksittiin erilaisia apuvälineitä helpottamaan maanviljelijöiden urakkaa. Nämä apuvälineet ovat tehostaneet maanviljelyä niin paljon, että nykyään vain muutama prosentti väestöstä työskentelee maataloudessa. Kenties tärkein oivallus satojen parantamisessa oli se, että kasvit tarvitsevat menestyäkseen erilaisia ravinteita. Aluksi lannoittaminen tapahtui eläinten ja ihmisten ulosteella, mutta saksalaisten tiedemiesten työ ammoniakkisynteesireaktion saannon parantamiseksi paransi satoja niin dramaattisesti, että keinolannoitteiden aikakautta kutsutaankin viking vihreäksi vallankumoukseksi. Joskus askel eteenpäin voi viedä kaksi taaksepäin. Vihreä vallankumous moninkertaisti ihmiskunnan kyvyn tuottaa ruokaa, mutta se aiheutti myös vakavia ongelmia rehevöittämällä meriä ja sisävesiä. Erityisesti Itämeren alueella huoli vesistöjen tilasta on niin vakava, että…

Siirtolapuutarhat (toiselta nimeltään ryhmäpuutarha) ovat pieniin noin 250-500 neliömetrin palstoihin jaettu alue, joissa voi viljellä maata tai ylläpitää puutarhaa. Palstalla sijaitsee yleisesti ympäri vuoden asuttava mökki tai sellaisen voi sille rakentaa. Suomessa siirtolapuutarhat omistaa yleensä kaupunki, joka vuokraa niitä eteenpäin yhdistyksille, jotka vuorostaan markkinoivat kuluttajille ja hoitavat käytännön ylläpidon. Vuokrasopimukset palstoille ovat pitkäaikaisia ja ne tulevat useiden reunaehtojen kanssa. Esimerkiksi kasvatettua satoa ei saa myydä eteenpäin ja pihan muokkaamiselle ja sen koristelulle voi olla asetettu rajoituksia riippuen palstan sijainnista. Alunperin siirtolapuutarhat vastasivat ruokapulaan kaupungeissa ja muodostivatpieniä kyläyhteisöjä, joissa järjestettiin kesäisin tapahtumia. Nykyään lähes kaikki käyttö on virkistykseen tarkoitettua. Tällä hetkellä Suomessa on noin 6000 aktiivista siirtolapuutarhapalstan vuokraaja tai omistajaa ja määrä…

Maatalousnäyttelyt ovat olleet osa Suomen maataloutta 1800-luvulta asti. Niiden tarkoituksena on esitellä maataloudessa, karjanhoidossa ja viljelyssä tarvittavia tuotteita, koneita, työskentelymenetelmiä ja materiaaleja, unohtamatta oheispalveluita. Kaupunkilaisia varten varsinkin maaseutunäyttelyissä on esillä maatilan eläimiä, joihin pääsee tutustumaan turvallisesti. Viljelijöiden määrän laskemisen jamaatilojen koon kasvun myötä maatalousnäyttelyiden tarve on vähentynyt ja tällä hetkellä järjestetään vuosittain vain yksi valtakunnallinen vaihtuvapaikkakuntainen maatalousnäyttely, Farmari, jonka lisäksi pienempiä näyttelyitä kasataan tarpeen mukaan harvemmin. Oheen ovat tulleet maaseuturetket, jotka esittelevät eri kohteita opastetusti. Vähenevässä määrin järjestetään myös pienimuotoisia kunnallisia maatalousnäyttelyitä, joissa esitellään entisaikojen maaseutua vanhojen työvälineiden ja menetelmien kautta. Farmari-maatalousnäyttely Seuraavan kerran vuonna 2019 Mikkelissä järjestettävä Farmari on kerännyt keskimäärin 70 000 – 95 000 vierailijaa ja on…

Kuminan siemeniä on käytetty mausteena jo antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta ja myöhemmin keskiajalla huomattiin myös sen lääkinnälliset ominaisuudet. Tämä lohkohedelmistään ja voimakkaasta aromista tunnettu kukkakasvi on todennäköisesti lähtöisin Aasiasta ja sen laajoilta aroilta, jossa se on voinut kasvaa ja levitä vapaasti. Suomessa kuminaa kasvaa yleisesti lähes koko maan laajuisesti Lappia lukuun ottamatta. Johtuen lyhyestä korrestaan kuminan kukkia ei ole helppo huomata, vaikka sitä kasvaa tien varsilla ja niityillä laajalti. Pohjoisilla leveysasteilla viileä ilma tuottaa hedelmiin erityisen vahvan ja muualla kasvatetuista kuminan kukista selkeästi erottuvan aromin, joka on yksi syy kuminan poikkeukselliseen menestykseen vientituotteena. Suomi tuottaa nykyään yli neljänneksen (27%) kaikesta maailman kuminasta ja sitä viedään meiltä jo yli 40…

Kestävä metsätalous Suomi elää metsistä, joten niiden ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti. Tärkeitä kotimaisen metsätalouden periaatteita ovat luonnonläheisyys ja kestävä kehitys, joka pyrkii ottamaan huomioon ympäristön ekologisen kantokyvyn. Ympäristön tulisi pystyä palautumaan mahdollisista muutoksista luonnostaan. Metsien hoito ja hakkuut tuovat mukanaan myös so siaalisia ja kulttuuriin vaikuttavia tekijöitä ja eri osapuolien työn tulisi olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa. Ympäristötekijöiden huomioonottaminen tarkoittaa käytännössä, että metsätalouden prosesseissa pyritään emuloimaan luonnon normaalia kiertokulkua mahdollisimman hyvin tai muuten minimoimaan haitalliset vaikutukset, samalla kuitenkin säilyttäen taloudellinen kannattavuus. Tärkein tuote ovat tukit, joista jalostetaan lankkuja ja lautaa. Harvennushakkuista kertyvät ohuet puut menevät usein sellutehtaalle paperin raaka-aineeksi. Lait metsien suojana Pohjoisten metsien arvo tiedostettiin jo kauan sitten. Vuonna 1886 asetettu…

Luomua arvostetaan Suomessa Luomuruoan arvostus on korkealla maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Suomessa siihen on hurahdettu tosissaan. Toisin oli vielä reilut kymmenisen vuotta sitten kun suurin osa luomutuotannosta vietiin Keski-Eurooppaan. Ajat ovat muuttuneet ja tällä hetkellä lähituottajat eivät enää välttämättä halua mainostaa luomua erikseen, sillä ilman markkinointiakin erät tuppaavat loppua kesken tämän tästä. Suomessa maatilojen määrä on puolittunut yhdeksänkymmentäluvun jälkeen. Vastaavasti luomutilojen osuus kaikista maatiloista on kasvanut lähes kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä n. 4000 luomumaatilaa toimii aktiivisesti ja mm. Valio etsii jatkuvasti uusia kumppaneita vastatakseen luomumaidon lisääntyvään menekkiin. Ympäristön suojelun lisäksi kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja sitä, ettei keinotekoisia aineita käytetä kasvatuksen aikana lannoittamiseen tai tuholaisten torjuntaan. Luomuala on ollut kovassa kasvussa jo…

Euroopan unionin tukema ja valtion ylläpitämä maataloustukijärjestelmä on kehitetty takaamaan maanviljelyn jatkuvuus sekä raaka-aineiden ja elintarvikkeiden katkeamaton tuotanto riippumatta markkinahintojen vaihtelusta. Suomessa on noin kaksi miljoonaa peltohehtaaria ja omavaraisuusaste eri maataloustuotteiden suhteen on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkea (82%), eritoten kun ottaa huomioon karut olosuhteet ja kylmän vuodenajan pituuden. Hyvänä esimerkkinä omavaraisuudesta voi nostaa esiin suomalaisen kurkun, jota kasvatetaan ympäri vuoden. Euroopan muissa maissa omavaraisuusaste on huomattavasti pienempi ja erotuksena suomalaisiin maatilayrittäjiin, siellä tilalliset saattavat tehdä lisätuloja usein myös matkailualan yrittäjänä. Suomessa vastaavasti tilallisten toiminta on usein hyvin yksiselitteistä, jota myöden energiatehokkuutta ja toimintaa on voitu optimoida yksittäisten tuotteiden kasvattamiseen ja jalostamiseen. Omavaraisuus ruoan tuotannon suhteen on edelleen silti ulkopuolisesta avusta riippuvainen.…

Maanviljelyn vaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa kylvövaiheeseen keväällä, kasvukauteen kesällä, sekä sadonkorjuuseen syksyllä, jonka ajankohta vaihtelee sijainnin ja lajikkeen mukaan. Lisäksi talvella suunnitellaan seuraavan vuoden kylvöä edellisen vuoden tulosten perusteella. Kylvövaihe Kevääseen ajoittuvassa kylvövaiheessa maa kynnetään sopivan syvyiseksi kylvöä varten. Samalla edellisen kauden kasvijätteet hautautuvat, rikkakasvit kuolevat ja maan ravinteet saadaan sekoitettua uuden sadon kasvua varten. Siemenet kylvetään koneellisesti tai käsin pääsääntöisesti muutaman sentin syvyyteen. Lannoitteet voidaan levittää maaperään samanaikaisesti kylvön yhteydessä tai myöhemmin. Siemenet saatetaan myös istuttaa ilman kyntöä ns. kyntölannoitusmenetelmän avulla ja rikkakasvit torjutaan tällöin kemiallisesti. Kasvukausi Menestyksekkään kasvukauden edellytykset ovat riittävä maaperän kosteus, lannoitus sekä kasvitautien, rikkakasvien ja tuholaiseläinten torjunta. Kylmät yöt ja sateettomat jaksot ovat kasvukauden pahimmat…

Suomessa viljeltävistä viljalajeista yleisimmät ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura. Alla nämä on esitelty pääpiirteittäin. Vehnä Ylivoimaisesti tärkein leipävilja maailmanlaajuisesti on vehnä, jonka voi tunnistaa tähkämäisestä lähes värittömästä kukinnosta ja jonka korsi on täysikasvuisena keskimäärin 80-95 cm pitkä. Vehnää voidaan viljellä sekä keväällä että syksyllä. Kevätvilja korjataan kesän jälkeen ja syksyllä istutettu orasasteella oleva sato jätetään maahan talveksi ja niitetä än vasta vuoden päästä. Pitkä istutusaika tuo yleensä suuremman sadon, sillä kasvu pääsee heti täyteen vauhtiin lumien sulettua ja yöpakkasten poistuessa. Koska vehnä on kylmälle arka viljalaji ja maaperän suhteen vaativa, sitä voidaan täällä viljellä vain Etelä-Suomessa ja syysvehnän osalta vain kaikkein eteläisimmissä osissa riippuen kulloisenkin vuoden säätilasta. Kasvuaika on poikkeuksellisen…