Maanviljelyn vaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa kylvövaiheeseen keväällä, kasvukauteen kesällä, sekä sadonkorjuuseen syksyllä, jonka ajankohta vaihtelee sijainnin ja lajikkeen mukaan. Lisäksi talvella suunnitellaan seuraavan vuoden kylvöä edellisen vuoden tulosten perusteella.
Kylvövaihe
Kevääseen ajoittuvassa kylvövaiheessa maa kynnetään sopivan syvyiseksi kylvöä varten. Samalla edellisen kauden kasvijätteet hautautuvat, rikkakasvit kuolevat ja maan ravinteet saadaan sekoitettua uuden sadon kasvua varten. Siemenet kylvetään koneellisesti tai käsin pääsääntöisesti muutaman sentin syvyyteen. Lannoitteet voidaan levittää maaperään samanaikaisesti kylvön yhteydessä tai myöhemmin. Siemenet saatetaan myös istuttaa ilman kyntöä ns. kyntölannoitusmenetelmän avulla ja rikkakasvit torjutaan tällöin kemiallisesti.
Kasvukausi
Menestyksekkään kasvukauden edellytykset ovat riittävä maaperän kosteus, lannoitus sekä kasvitautien, rikkakasvien ja tuholaiseläinten torjunta. Kylmät yöt ja sateettomat jaksot ovat kasvukauden pahimmat uhat. Suomessa terminen kasvukausi alkaa yleisesti toukokuun aikana ja päättyy lokakuussa yöpakkasten myötä, mutta riippuen lajikkeesta, satoa saadaan poimittua varhaisimmillaan jo 8-10 viikon jälkeen, kuten esimerkiksi varhaisperunaa.
Sadonkorjuu
Viljelykasvin kypsyttyä on sadonkorjuun vuoro ja riippuen kasvista käytetään eri menetelmiä. Juurekset kaivetaan maasta ja viljat leikataan leikkuupuimurilla. Usein siemenet erotellaan nostovaiheessa uutta kasvukautta silmällä pitäen. Etelä-Suomessa sadonkorjuun voi jättää pitkälle syksyyn, mutta Pohjois-Suomessa se on tehtävä syyskuun puoliväliin mennessä, jotta sato ei mene pilalle. Kylmälle arat kasvilajit, kuten lehtikasvit, joudutaan poimimaan tätä aiemmin.
