Minkälainen on suomalainen kestävä ruokajärjestelmä? Kestävän ruokajärjestelmän perusta on kansallinen maatila-, poro-, riista- ja kalatalous. Maa-, kala- ja porotalouden kannattavuus on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt, jonka lisäksi yrittäjätulo on myös koko ajan pienentynyt. Maatilat haluavat jatkossa lisätä omavaraisuuttaan lannoitteiden, valkuaisrehujen ja energian osalta, jotta kannattavuus nousisi. Kestävän ruokajärjestelmän avulla tuotetun ruoan tehtävänä on terveyden edistäminen, jolloin sekä ruoan tuotanto että kulutus tapahtuu aina yhteisiä luonnonvaroja optimaalisesti säästäen, käyttäen ja kierrättäen.
Suomalaisten haaveena on aina ollut asua maalla. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta yhä lähes 400 000 suomalaista asuu puhtaan luonnon läheisyydessä maalla. Maalla asuminen vaatii käytännössä oikeanlaisia resursseja, kuten oman maataloustuotannon turvaamista.
Oletko maatalousyrittäjä ja haluaisit helpottaa taloutesi hallintaa yhdistämällä olemassa olevat lainasi? Ei hätää, ratkaisu on olemassa. Käy lukemassa verkossa kätevä Lainojen yhdistäminen -artikkeli ja kilpailuta laina Rahalaitoksella. Saat useita lainatarjouksia, joista voit valita parhaimman ja muistathan, että lainan hakeminen ei sido sinua lainanottoon. Ei siis muuta kuin tutkimaan asiaa paremmin.
Globaali ilmastonmuutos pakottanee myös kotimaisen ruoantuotannon varautumaan moniin markkina-, eläintauti- ja säämuutoksiin. Maaperässä oleva hiilensidonta- ja kasvukyky sekä vesitalous tulevat parantamaan ratkaisevasti paitsi satovarmuutta myös maatalouden sopeutumista sekä viljelyominaisuuksia muuttuvia luonnonolosuhteita silmällä pitäen. Maatalouden kolme tavoitetta on laadittu turvaamaan maatalouden toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
Tavoite 1 saa aikaan Ympäristö- ja ilmastoystävällisen ruokajärjestelmän
- Maatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään vähentämällä maatalouden tuottamia ilmastopäästöjä ja lisäämällä hiilinieluja.
- Vähentämällä turvemailla tapahtuvaa raivausta lisäämällä lannan tuotteistusta ja prosessointia. Maatalouden tuet tullaan kohdentamaan aina aktiiviviljelyyn samalla, kun maataloudesta tulevia päästöjä tullaan pienentämään. Mahdollistetaan myös tulevaisuuden asuminen ja yrittäminen Suomen maaseudulla, jotta kaupungistuminen ei kohoaisi tulevaisuudessa hallitsemattomiin lukemiin. Kaupungistuminen ei ole pelkästään myönteinen asia, vaan kokonaisvaltaisesti tarkastellen aivan muuta. Parantamalla esimerkiksi maatalousyrittäjien omavaraisuutta, maaseudun tilapäinen autioituminen saadaan pitkällä aikavälillä pysähtymään. Uskotaan, että suomalaisella maataloudella on loistavat näkymät myös tulevaisuudessa.
- Varmistamalla ympäristö- ja ilmastotavoitteiden riittävä rahoittaminen.
- Panostamalla koulutukseen ja alaan liittyvään tutkimukseen sekä kilpailukykyyn.
- Kehittämällä mekanismeja, joiden avulla maaperän hiilensidonnasta korvataan viljelijälle tietty osa tulosperäisesti.
- Parantamalla omavaraisuutta tuotantokasvivalikoimaa laajentamalla ja lajikejalostusta edistämällä.
- Vähentämällä ruokahävikkiä.
- Valmistelemalla ympäristö- ja ilmastokestävän ruoantuotantojärjestelmän toimintasuunnitelma niin sanottuna poikkihallinnollisena yhteistyönä nopealla aikataululla, eli vuoteen 2030 mennessä.
- Lisäämällä sekä kotimaisen kalan että kasviperäisten tuotteiden osuutta sekä vahvistamalla samalla luonnon monimuotoisuutta että vähähiilisyystavoiteen toteuttamista maatalouspolitiikan keinojen avulla.
Tavoite 2 parantaa elinvoimaista elintarviketaloutta
- Parantamalla maatalouden toimintaedellytyksiä lainsäädännön avulla.
- Kohdentamalla maatalouden tuki kestävään ja aktiiviseen ruoantuotantoon.
- Palauttamalla sadonkorjuuvelvoite EU-lainsäädännön mukaiseksi.
- Toteuttamalla erillinen peltojen- ja peltorakenteen oma kehittämisohjelma.
- Turvaamalla maatalouden kilpailukyky sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät investoinnit.
- Mahdollistamalla tulevat sukupolvenvaihdokset.
- Luomalla pitkän aikavälin kantava kansallinen visio suomalaisen ruoantuotantojärjestelmän tueksi.
Tavoite 3 edistää työllisyyden kasvua luonnon antimien avulla
- Lisämällä sekä kotimaisen kalan että kalatuotteiden kysyntää ja tarjontaa.
- Toteuttamalla kalankasvatukseen liittyvän ympäristölupajärjestelmän kehittämisen mahdollisuudet lähivuosina.
- Edistämällä kiertotaloutta, kuten kattavaa suomalaisten kalalajien merkittävää hyödyntämistä.
- Edistämällä kalatuotteiden kysyntää ja käyttöä julkisten hankintojen sektorilla.
- Edistämällä kotimaisen kalan ja kalatuotteiden vientiä ulkomaille.
- Puuttumalla heti laittomaan kalanpyyntiin.
- Panostamalla kalakantojen tutkimukseen ja turvaamalla ammattimaisen kalanpyynnin edellytykset muun muassa toimeenpanemalla hyljekannan hoitosuunnitelman.
- Kehittämällä ammattimaista kalastusta edistäviä välineitä ja tekniikoita sekä vapaa-ajankalastusta että suosittua kalastusmatkailua.
- Loppujen lopuksi todetaan, että maalla on tunnetusti mukavaa ja ihmisen haluna on usein pysyä tai palata luonnon alkulähteille yriittäjäksi maaseudun rauhaan. Pidetään huolta, että suomalainen maaseutu on olemassa myös tuleville sukupolville.
