Suomalainen maanviljelijä saattaa tehdä töitä yli 3000 tuntia vuodessa, jopa yli puolet enemmän kuin tavallinen palkkatyöläinen. Tuntipalkka ei päätä huimaa, mutta toisaalta työtä voi tehdä omaan tahtiin ja talvella on pitkä jakso jolloin voi levätä ja suunnitella tulevaa satokautta. Viljelijän työ on luonnon ja sään armoilla ja pitkälti tukien varassa, sillä tuotto harvoin muuten kattaa kaikkia kustannuksia. Viljelijän ammatti onkin monelle kutsumus ja vaikka työtehtävät ovat välillä raskaita fyysisesti, oman työpanoksensa tulokset näkee heti ja se tekee pitkistäkin päivistä mielekkäitä. Aikoinaan maatalon omistaminen oli osa suomalaista arkea, eikä sitä mielletty yrittämiseksi. Nykyään viljelytoiminta on pitkälle organisoitua sekä taloudellisesti että teknisesti ja täyttää kaikki yritystoiminnan kriteerit, kun sitä tehdään kaupallisessa mielessä.…

Viljelyä on eri muodoissaan harjoitettu Suomessa nykyisten tietojen mukaan noin 7000 vuotta. Viljelytaitojen uskotaan kantautuneen tänne Keski-Euroopasta 2900-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Toisin kuin yleisesti luullaan, Ruotsissa maanviljely omaksuttiin myöhemmin. Suomen vanhimpia viljelylajeja ovat tattari ja ohra, jotka ovat saapuneet idästä ja etelästä. Kalastus ja metsästys olivat kuitenkin kivikauden asukkaiden pääelinkeino. Varsinainen maanviljely alkoi vasta rautakaudella 600-luvulla, parempien työvälineiden ja yleisen elintason kasvun myötä. Nopeammat kulkuyhteydet erityisesti Keski-Eurooppaan ja tätä kautta tiedon tehokkaampi vaihtaminen, edesauttoivat viljelytaitojen kehittämistä. Maanviljelyn leviämistä edelsi tasainen väestönkasvu ja vaeltavan elämäntyylin loppuminen. Vaikka viljelytaito oli kulkenut sukupolvelta toiselle läpi vuosisatojen, vasta pysyvä asuinpaikka mahdollisti sen hyödyntämisen toden teolla. Oma talo ja tontti oli monelle ensimmäinen askel omaisuuden…