Parvekeviljely antaa antoisaa tekemistä ympäri vuoden ja haastaa samalla sopivasti, sillä perinteiseen pihapuutarhaan verrattuna rajoittavia tekijöitä on paljon. Samanaikaisesti kuitenkin huolehdittavan puutarhan koko pysyy hallittavana ja mahdollisista takaiskuista ja virheistä tointuu nopeasti. Tarpeeksi kattavalla taustatyöllä voi kuitenkin ennakoida mahdolliset haasteet ja tehdä parvekepuutarhan hoidosta mielekkään harrastuksen vuosiksi eteenpäin.
Parvekkeen koko, sen ilmansuunta ja yleinen valoisuus määrittävät eniten mitkä kasvit voivat siellä menestyä. Käytetyt materiaalit ja parvekelasit vaikuttavat myös lämpötilaan, joka on syytä ottaa huomioon kotipuutarhaa perustettaessa . Tiivis rakenne pitää kasvit hyvin suojassa talven kylmyydeltä, mutta kuumana kesänä parvekkeen lämpötila voi nousta kasveille kohtalokkaan korkeaksi, jollei riittävästä ilmanvaihdosta ja kastelusta ole huolehdittu. Toiset kasvit kestävät kuumuutta paremmin, joten oikeilla valinnoilla voi säästää paljon aikaa ja vaivaa hoidon suhteen.
Vastoin yleistä luuloa, myös lasittamaton parveke soveltuu kotipuutarhalle ja 
tähän tarkoitettuja pienoiskasvihuoneita on paljon tarjolla. Lasitetun parvekkeen etuna on vaihtelevan sään vähäisempi vaikutus kasvuun ja tietyin rajauksin myös ympärivuotisen kotipuutarhan ylläpito.
Asioita joita tulee ottaa huomioon parvekepuutarhan rakentamisessa.
- Ilmansuunta ja tuulisuus
- Keskilämpötila eri vuodenaikoina
- Lämmön varastoituminen erityisesti kesällä
- Jos parvekelaseja ei ole, tullaanko sellaiset hankkimaan mahdollisesti tulevaisuudessa
- Kasvatetaanko pelkästään koristekasveja vai myös syötäväksi kelpaavia lajikkeita
Mitä kasveja kannattaa valita parvekkeelle?
Käytännössä mitkä tahansa luonnossa kasvavat kasvit voivat menestyä ja kasvaa myös parvekkeella. Suosittuja ovat taimet ja pienet puut, koristekasvit, erilaiset yrtit ja sipulikasvit, köynnökset ja kukkaistutukset. Puutarhamyymälöissä monet kasvit ovat jo valmiina kasvamassa, joten niitä varten ei välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin valita sopiva sijoituspaikka ja huolehtia riittävästä veden, valon ja ravinteiden saannista.
Köynnökset ovat suosittuja kaupunkikasveja parvekkeella, sillä niillä saa myös rakennettua luonnollista näkösuojaa. Kasvit voivat kuitenkin kasvaa jopa neljä metriä pitkäksi, joten parvekkeen koko on syytä ottaa huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Suurille kuisteille ja rivitalojen pihoille voi harkita rungollista pensasriviä. Syyshortensia, aronia ja erilaiset syreenit ovat perinteisiä lajeja, joita näkee paljon eri pihamailla. Muotoilua harrastaville viherpeukaloille taikinamarja on paras valinta, sillä se sietää leikkausta hyvin ja on helppohoitoinen.
Syötävien vihannesten tai juuresten kasvattaminen myös kaupungissa on lisääntynyt, mutta tämä vaatii koristekasveja enemmän ylläpitoa ja paneutumista. Marjapensaat ja hedelmäpuut voivat menestyä parvekkeellakin, mutta ne vaativat hyönteisiä pölytykseen, joten kovin steriileissä oloissa niitä ei voi pitää. Muita lajikkeita, joista voi saada riittävän sadon pienen perheen tarpeisiin ovat esimerkiksi porkkana, peruna, punajuuri, sekä erilaiset pavut ja herneet. Usein kukat mielletään vain koristeeksi, mutta esimerkiksi orvokki, krassi, pelargonia ja voikukka ovat oikein käsiteltynä syötäväksi kelpaavia, jos niiden annetaan kasvaa luonnollisesti eikä niitä käsitellä torjunta-aineilla.
